Featured Slider

MIKSI MÄ OLEN RAKASTUNUT JUURI SUHUN


Jokaisella on joskus parisuhteessa se hetki, kun sitä miettii, mikä siinä toisessa oikein viehättää. Useimmiten tulee valitettavasti mietittyä sitä, mikä siinä toisessa pistää ketuttamaan ja miksi sen toisen pitää täyttää se tiskikone joka ikinen kerta väärin, vaikka kuinka olis sitä jo kahdeksan vuotta yrittänyt opettaa, miten se tehdään oikein
Vaikeina aikoina aina yritän miettiä myös sitä toista puolta - miksi mä rakastan tota hömppää. 

Me ollaan tunnettu pian kahdeksan vuotta. Tasan seitsemän siitä ollaan asuttu yhdessä. Meidän yhteinen esikoinen täytti juuri kuusi. Ollaan yhdessä koettu varmasti paljon enemmän, mitä useimmat pariskunnat kokevat koko parisuhteen aikana. Ollaan myös erottu. Kahdesti. Mutta tässä sitä ollaan edelleen. Kaikkien niiden ylä- ja alamäkien jälkeen. 
Missään vaiheessa viimeisen vajaan kahdeksan vuoden aikana kumpikaan meistä ei ole hetkeäkään kuvitellut viettäväänsä loppuelämäänsä jonkun toisen kanssa. Ei edes niinä eron hetkinä. Nekin ollaan hoidettu yhteisymmärryksessä ja kaikkien osapuolten (lasten) edun mukaisesti. Joskus suurinta rakkautta on myös se, että ottaa etäisyyttä ja antaa molemmille tilaa hengittää. 



Mutta siihen alkuperäiseen dilemmaan - miksi mä olen rakastunut juuri häneen. 

Hän pitää trancesta. Minä kuuntelen rappia. Hän rentoutuu katsomalla kauhuelokuvia. Minä en uskalla katsoa edes Scary Movieta. Hän rakastaa urheilua. Minä vihaan urheilua. Mä olen tunteellinen ja taiteellinen. Hän on hyvin rationaalinen, eikä osaa piirtää edes suoraa viivaa. 
Mutta alusta saakka meitä on yhdistänyt täysin samanlaiset ajatukset perheestä, tulevaisuudesta ja maailmasta. Yhteinen huumorintaju, joka parhaimmillaan johtaa naurukohtauksiin. Niihin sellaisiin, joihin kukaan muu ei pääse sisälle. Sanattomat viestit, jotka vain toinen ymmärtää. Halaukset, jotka parantavat kaiken pahan olon. 

Mä olen rakastunut häneen, sillä olen aina voinut olla varma siitä, että hän on täysillä mukana, kun sanoo olevansa siinä. En ole koskaan pelännyt jääväni yllättäen yksin tai petetyksi. 
Mä voin sanoa suoraan mitä mieltä mä olen. Voin myös luottaa siihen, että mulle ollaan rehellisiä omissa mielipiteissä. 
Nykyään me ei edes riidellä mistään isosta. Jos riidellään, riitä koskee jotain todella pientä ja mitätöntä, joka on seurausta jomman kumman univajeesta. 


Mä ymmärrän häntä ja hän ymmärtää mua. Me ollaan me. Ei kaksi eri ihmistä, vaan tiimi. 


---
Kuvat: Mere Merikukka

MEIDÄN HÄÄJUHLAPAIKKA - TÅRGET PIAZZA


Mulla on ollut jo pitkään jokin kummallinen intohimo Piazzaa kohtaan, vaikken ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt. Kävin ensimmäistä kertaa Piazzalla vasta, kun kävimme siihen häiden osalta tutustumassa. 
Olimme aikaisemmin hylänneet Piazzan, sillä tarkoituksena oli pitää todella pienet juhlat. Mutta koska juhlat siirtyivät, pystyimme nostamaan myös vierasmäärää ja näin ollen vaihtamaan hääjuhlamme Piazzalle. 

BUFFET VAI PÖYTIINTARJOILU?


Meidän hääjuhlapaikassa ruoat tulee talolta, eli ravintola Tårgetista. Meidän hääjuhlamme ovat Tårgetin Piazzalla (josta lisää myöhemmin). Näin ollen saimme mahdollisuuden valita kahden eri vaihtoehdon väliltä ruokailun osalta. 

Tårgetin ruoka on maittavaa, valitsimme kumman tahansa vaihtoehdon.